ALPERT ARO'S THOUGHTS

Tulevaisuuden vihreä energiatuotanto


Tulevaisuuden energiatuotanto on ennen kaikkea ympäristöystävällinen ja päästötöntä tai lähes päästötöntä; mahdollisimman haitatonta ihmisille ja eläimille; se on energiatehokasta; se on massatuotettua; ja se on taloudellisesti halpaa. Mitä tällaisia energioita on jo markkinoilla ja mitkä ovat vielä kehitteillä? Siitä otamme nyt selvää. 


Emme tiedä, mitä sähkö todella on, mutta tiedämme kuinka se käyttäytyy.                        


UUSIUITUVA ENERGIA


Uusiutuva energia tarkoittaa uusiutuvista energialähteistä saatua energiaa. Yleisimmin hyödynnetyt tuotantomuodot uusiutuvassa energiassa ovat mm. auringonpaiste, tuuli, virtaavaa vesi sekä ilman ja maan lämpö. Uusiutuvaksi energiaksi luokitellaan myös biologisesti syntyneet luonnonvarat kuten puu. Määritelmät uusiutuvasta energiasta vaihtelevat. Esimerkkinä turve: Turve kyllä uusiutuu, mutta siinä voi kestää jopa tuhansia vuosia. Sitten taas pääsemme siihen, että onko jokin aine enää suhteessa uusiutuva, jos sitä kulutetaan enemmän kuin sitä ehtii syntyä? Vaikka välillä jätteidenpoltto luokitellaan vihreäksi sähköksi, ei sitä luokitella uusiuituvaksi ellei siinä polteta jotain uusiutuvaa materiaa. Uusiutuvia energioita pidetään yleisimmin puhtainpina tapoina tuottaa sähköä. Monet kehittyneet maat ovat satsanneet isoja summia näihin ja ovat tällaiset sähköntuotanto tavat yleistyneet vuosi vuodelta enemmän ja enemmän. Seuraavaksi käymme läpi energiamuotoja, joilla voi olla merkittävä asema tulevaisuuden energiatuotannossa.



YDINVOIMAN INNOVAATIOT


Tällä hetkellä iso osa tuottamastamme energiasta tulee ydinvoimasta. Itseasiassa ydinvoiman osuus vuonna 2020 Suomen sähköntuotannosta oli 27,4 %. Suurin osa maailman ydinvoimaloista käyttää tässä sähköntuotannossa jo vuosikymmeniä käytössä ollutta niin sanottua fissioreaktiota tuottamaan energiaa. Ensimmäinen ydinvoimala saavuttikin kriittisyyden jo kesäkuussa vuonna 1954. Alkuaikoina ydinvoimaa vastustettiin, mutta sittemmin ydinvoima on levinnyt ympäri maailmaa, ja täyttää tällä hetkellä noin 10 prosenttia koko maailman sähkönkulutuksesta.

Kun vuonna 1986 sattui Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus, alettiin ydinvoiman vastustajien määrä nousi eksponentiaalisesti. Ydinvoimaa pidettiin ihmisten ja luonnontuhoajana. Vuosien myötä vastustaminen väheni, ja tällä nykyä sitä pidetään yleisesti vihreänä energiatuotteena. Mutta onko teknologia ottanut vuosikymmenten aikana niin suuren edistysaskeleen vai onko sen vastustus vain hävinnyt kuin tuhka tuuleen, kun alettiin vuorostaan paheksumaan polttomoottoriautoja? Eikö ydinvoima olekaan enää niin vaarallista? Sen ainakin osaan sanoa, että kyllä ne sähköautot vain maailman pelastaa, vaikka tietenkään ei tarvitse miettiä, mistä se sähkö tulee (kunhan ei öljystä eikä kivihiilestä) ja kuinka paljon siitä on haittaa ympäristölle.




Mutta ydinvoimassa on oikeasti omat ongelmansa. Suomessa kallioperään louhitaan jälkisijoituspaikkoja ydinjätteelle, johon se muurataan umpeen, ja jossa se säteilee vielä muutaman miljardin vuoden päästä (ja sitä joudutaan säilyttämään lähes 100 000 vuotta) - siis dumpataan vaan kallion sisään jätteet - ei hyvä juttu. Sen lisäksi, että raakauraani kuorimittaa ympäristöä, on se myös vaaraksi sen louhijoille, ja aiheuttaakin keuhkosyöpää - ei siis hyvä juttu. Näitä luonnonsaasteita aiheuttaa se, että uraania yleensä rikastetaan jo kaivosalueella, mikä yleensä saastuttaa aluetta - ei taaskaan hyvä juttu.

Ensinnäkin maaperässä olisi olemassa yleisempiä korvikkeita uraanille - miksi ei käyttää sellaista? Mutta, miten muuttaa ydinvoiman tuotantoa turvallisemmaksi, ympäristöystävällisemmäksi, käytännöllisemmäksi ja kenties merkittävästi tuottavammaksi? Seuraavaksi otamme selvää, miltä tulevaisuuden ydinvoima näyttää. 



Suomi on sijoittanut ydinjätteet kallioperään ensimmäisenä maailmassa // Posiva



MUUT


Syy, miksi en luokitellut geotermistä energiaa uusiutuvaksi energiaksi, on että vaikka maansisuksissa  tavallaan radioaktiiviset hajoamissarjat tuottavat jatkuvasti meille täysin passiivista lämpöä, ei niitä radioaktiivisesti säteileviä aineita tule enää lisää maapallolle. Geotermisestä energiastako 


LOPPUSANAT


Tällä hetkellä yksi ajankohtaisimmista aiheista Suomessa on ympäristöystävällisen mutta energiatehokkaan sähkön- ja polttoaineidentuotannon takaaminen tulevaisuudessa. Euroopan Unionin yhteisiä tavoitteita on kehittää uusiutuvia energiamuotoja ja lisätä niiden käyttöä seuraavina vuosina ja vuosikymmeninä. 


PUOLUEILLA on omat ideologiansa, kuinka hillitä ilmastonmuutosta tekemällä energiantuotannostamme ja liikenteestä ympäristöystävällisempää. Siitä huolimatta tiettyjä faktoja he eivät pääse karkuun. Aurinkopaneelien valmistusta kierrätystä ei voida alkuunkaan pitää niin ympäristöystävällisenä kuin nämä viherpeukalot ja maailmanpelastajat antavat ymmärtää. Aurinkopaneelijätettä kertyy yhden vuoden aikana noin Mt. Everestin korkeuteen, kun taas ydinjätettä syntyy Pisan kaltevan tornin korkeuteen, jos ne laitettaisiin päällekkäin; niiden valmistuksessa käytetään syöpää aiheuttavaa asbestoosia ja muita vaarallisia kemikaaleja, joita sitten viskotaan maahan, koska niiden asianmukainen hävitys itse paneelien tapaan on liian kallista. Kaiken kukkuraksi näissä polttouuneissa käytetään fossiilisia polttoaineita. Eikö niistä olla juuri pyrkimässä eroon hampain ja nyrkein. Niin hyviä ilmastolle ja ympäristölle - saanen olla erimieltä.

Kuin myös aurinkopaneeleilla, myös tuulivoimaloilla on yhteistä kierrätysongelmien lisäksi pitkä hiilidioksidillinen takaisinmaksuaika. Vielä pidempi, mikäli kiinanpojat nämä instrumentit valmistavat. Etanoli puolestaan polttoainetankissa; ei juurikaan fossiilisia polttoaineita parempi vaihtoehto, ottaen huomioon vielä sen, kuinka paljon siihen kuluu puusta saatua, on energiaa verraten itse tuotteen nettotuottoon.


URAANI ydinvoimaloiden polttoaineena ei sekään ole hyvä vaihtoehto - varsinkin kun saatavilla olisi energiatiheämpi ja maankuoressa yleisempi radioaktiivinen alkuaine, torium tarjolla. Sitä nyt tuskin ketään viitsii edes tutkia enempää, kun ei pojat saa siitä ydinaseita värkkäiltyä laisinkaan. Ei vaikka tutkimustulokset osoittaisivat, että tällä menetelmällä saisimme hyödynnettyä maanalaisiin kapseleihin änkeämäämme ydinjätettä (uraani-235) uudelleen energiatuotannossa. Merkittävä etu ympäristön kannalta on, että toriumin kohdalla ydinjäte on radioaktiivista ainoastaan 300 vuotta. Uraanin kohdalla lukemat ovat kymmenistä tuhansista vuosista satoihin tuhansiin vuosiin jälkisijoitusaikaa.


Kuitenkin lopullinen ratkaisu on ydinfuusio. Ydinfuusioreaktiossa kaksi kevyempää atomia muuntuu yhdeksi raskaaksi atomiksi, jolloin syntyy valtava määrä energiaa. Kyseessä on siis päinvastainen tapahtuma kuin fissioreaktiossa. Tämän toimivuudesta todisteena ovat taivaalla hehkuvat tähdet. Vielä ongelmana ydinfuusiossa on ollut sen toteutus Maassa, sillä se vaatisi jopa sadan miljoonan celsiusasteiden lämpötilan, jolloin sähkö muuttuu plasmaksi. Tämä plasma ei saa koskea mihinkään, joten ympärillä pitää olla -269 asteeseen jäädytetyt magneetit.


Jos liikenteessä ja raskasliikenteessä aiotaan käyttää tulevaisuudessa sähköautoja, on ratkaistavana yksi teknologinen ongelma. Nimittäin akut. Akkujen tehot eivät vielä riitä pitkille matkoille tai raskasliikenteelle. Pakkasella nykymarkkinoiden akut voivat olla arvaamattomia.


Silloin kun kaikki viherpiipartajat tietävät nämä faktat, on turha hehkuttaa vaikkapa aurinkoenergiaa, etanolia tai tuulivoimaa, joka itse asiassa on tappanut enemmän ihmisiä ja eläimiä kuin ydinvoima koko sen historian aikana.


LÄHTEET