Nuorten lukutaito on paikoin riittämätön arjessa selviämiseen

Nuorten monilukutaidon ja keskittymiskyvyn tasokäyrät ovat tutkimusten mukaan paljolti laskussa maassa, joka on silti maailman johtavia maita lukutaidossa. Suomessa. Monia varmasti huolestuttaa se, että nuoret lukevat entistä vähemmän ja että lukutaidon taso on eriytynyt niin huomattavissa määrin.

       Lukutaidon sijaan yleensä nykyään puhutaan monilukutaidosta. Monilukutaito kattaa muun muassa lukemisen, mediakriittisyyden, tekstien tulkinnan ja erilaisten visuaalisten tai graafisten sisältöjen analysoinnin. Nykypäivänä monilukutaidon merkitys yhteiskunnassa ja maailmassa on valtava, koska yhä enemmän ihmiset tarvitsevat tätä taitoa arjen perustietotulvassa. Siksi voidaankin puhua jopa selviytymisedellytyksistä.

      Jos 14 prosentilla nuorista ei ole lukutaitoa, jolla selvitä tavanomaisesta päivästä, on mielestäni syytä huolestua. HS:n kyselyssä opettajat kertoivat, että nuorten keskittymiskyky, sanavarasto ja lähdekritiikki ovat järisyttävästi laskussa. Osa ei erota edes mainosta uutisesta ja lukeminen tuntuu mahdottomalta. Tilastoista huomataan myös, että lukihäiriöt ovat lisääntyneet viime vuosisadan jälkeen eksponentiaalisesti. Voisiko olla, että eksponentiaaliseen nousuun räjähtäneet lukihäiriölukematkin johtuvat osaksi myös siitä, ettemme ole lukeneet riittävästi.

Asia, josta ei puhuta on aikuisten lukutaito. Nimittäin, kun katsotaan lukutaidon tilastoja ikäryhmittäin, havaitaan, että mitä vanhempaa ikäryhmää katsotaan, sitä huonompi on lukutaito. Lukipulmaa ei ole siis vain nuorilla.

     Kun ihmiset eivät lue, lukemattomuus ruokkii itseään. Uutisista ja muista digiteksteistä tehdään tarkoituksella lyhyitä ja ytimekkäitä, jotta ihmiset jaksavat lukea ne. Eikä siinä mitään, samaa tavaraahan ne ovat, mutta tällöin pidemmät tekstit näyttäytyvät ylitsepääsemättömiltä.

      Eikö olekin kummallista, että kettään ei lue, pitkäjänteisyyttä vaativiin asioihin ei pysty keskittymään eikä siitä kämmenlaitteesta voi päästää hetkeksikään irti?

Syytä asiaan ei tarvitse hakea kaukaa. Eräs toimittaja joskus kirjoitti, että maassa, jossa on kehitetty Nokia ja Angry Birds, ei saisi tuomita älylaitteita. Kaipa se oli ironinen vitsi, sillä ne todella pilaavat tulevaisuutemme. Opiskelu tai lukeminen ei pysty kilpailemaan niiden kanssa, koska niistä ei saa samanlaista endorfiinibuustia. Oikeinkäytettynä - taloudellisesta tilanteesta riippumatta - voit oppia loputtomasti tietoa ja menestyä.

       Lukutaidon eriytyminen ja heikkeneminen on monen tekijän summa. Jos kotona on luettu pienenä, olet jo vahvoilla. Suomen kieli on yksiä maailman vaikeimpia ja silti Suomessa on suhteellisen vähän äidinkielen opetusta. Syyn voi vierittää myös opetushallitukselle, mikäli niikseen näkee. Koulussa oppikirjojen kappaleet kuunnellaan monesti nauhoitteelta, eikä joidenkin oppilaiden tarvitse edes silmää vilauttaa tekstille. Melko huono ratkaisu sekin, vaikka aikaa saattaa säästääkin.

       Vaikka erilaisia hankkeita ja epätoivoisia kampanjoita on järjestetty, en itse seitsemäsluokkalaisena ole havainnut tilanteen ainakaan paranevan. Edelleen keskusradion aamunavauksien Lasten Uutisten lukeminen tuottaa haasteita.

_______________________________________________________________________________

                                                                                                          Alpert Aro; 2022 Alpertin aatokset, Forssan Lehti 15.7.

LUE MYÖS KOKOPITKÄ ARTIKKELINI                                                                                                              NUORTEN LUKUTAIDOSTA TÄSTÄ