Geoterminen energia
- EHTYMÄTÖNTÄ ENERGIAA MAANKUORESTA -
GEOTERMINEN ENERGIA tarkoittaa maankuoreen johtuvaa energiaa, joka osittain syntyy maan sisuksissa tapahtuvien radioaktiivisten hajoamisten seurauksena ja osittain maapallon syntytapahtumasta jääneestä energiasta. Lämpöön vaikuttaa, kun kaliumin, toriumin ja uraanin pitkän puoliintumisajan isotooppien ja niiden radioaktiivisten hajoamissarjojen kautta syntyy tuotteita maankuoressa. Tätä maan sisältä kumpuavaa energiaa voidaan hyödyntää sähkön- ja lämmöntuotannossa.

Geotermistä energiaa käytetään ensisijaisesti - tällä hetkellä - käyttämällä tuliperäisiltä alueilta kohoavaa höyryä ja kuumaa vettä hyödyksi.
Vaihtoehtoisesti geotermistä energiaa voidaan hyödyntää keinotekoisesti poraamalla syvälle (yleensä väh. 2km, Suomessa ja muissa Pohjoismaissa kyseessä olisi paljon syvemmälle, n. 8km), maaperään reikä ja näin sitä voidaan käyttää sinne johdettavan veden kuumentamiseen. Tapahtumasta syntyvä vesihöyry johdetaan turbiiniin, jolloin saadaan sähköä (ks. kuva oikealta). Geotermistä energiaa voidaan johtaa suoraan kotitalouden lämmittämiseen lämmönvaihtimen kautta kaukolämpöverkkoon.
Geotermisen energian hyödyntäminen on vielä harvinaista muualla kuin tuliperäisillä alueilla, mutta esimerkiksi Islannissa suurin osa energiasta tuotetaan geotermisen energian avulla. Tuotannosta maailmalla sen verran, että geotermistä energiaa hyödynnetään 26 maassa ja geotermisiä lämpövoimaloita löytyy 70 eri maasta.
GEOTERMISEN ENERGIAN HYÖDYT JA HAITAT
- PROS N' CONS OF GEOTHERMAL ENERGY -
HYÖDYT
Geoterminen energia on melko ympäristöystävällistä, varsinkin fossiilisiin polttoainesiin verrattuna.
Maalämpövoimalaitosten hiilijalanjälki on pieni.
On arveltu, että energiaa saadaan, kunnes Aurinko noin viiden miljardin vuoden päästä tuhoutuu, ja näin myös Maasta tulee elinkelvoton.
Potentiaali energiantuotossa on suuri
Geoterminen energia on luotettava, tasainen, aina saatava energiamuoto. Tämä johtuu siitä, että lämpöä on aina saatavissa maakuoresta, toisin kuin tuulivoima ja aurinkoenergia ovat epätasaisia siitä johtuen, että jos ei tuule, ei sähköä, ja jos ei aurinko paista, energiamäärät noin kymmenysosa.
Ei vaadi lisäpolttoaineita.
Voimalaitoksen tehomäärä on helppo laskea, koska saatavat energiamäärät eivät vaihtele paljoakaan tavallisesta.
Geoterminen energia on suosiotaan nostattava tekniikanala, mikä tarkoittaa, että sitä tutkitaan ja kehitetään koko ajan paremmaksi. Eri alojen ammattilaiset pyrkivätkin lieventämään haittavaikutuksia.
Tulevaisuudessa voi olla hyvinkin halpaa kuluttajille.
Energiatehokas tuotantomuoto voimalaitoksen kokoon nähden.
HAITAT
Geotermisen energian ehdoton heikkous on, että sen tuottamisalueet ovat harvassa ja vain tiettyjä. Vähän samanlainen ongelma vesivoiman kanssa. Aikoinaan, kun sähkö ei käytännössä lainkaan siirretty, piti tehtaat rakentaa vesivoimalaitosten viereen, jotta saatiin sähköä.
Hyödyntäminen on kallista - poraukset kilometrien syvyyteen ja kaiken käyttöönotto ei ole monissa tapauksissa kannattavaa.
Vaikka se ei ole yleistä, geoterminen energia voi aiheuttaa ympäristölle sivuvaikutuksia, kuten kasvihuonekaakaasujen vapautumista ilmakehään ja maanjäristyksien syntymisiä kaivausten aikana.
Geotermisen energian kestävyyden ylläpitämiseksi nestettä on pumpattava takaisin maanalaisiin altaisiin nopeammin kuin se ehtyy. Tämä tarkoittaa, että geotermistä energiaa hallinnoitava oikein sen kestävyyden ylläpitämiseksi. Jos tämä ei toteudu, aiheutuu ongelmia.
KUTEN ÄSKEISESTÄ näette, geotermisellä energialla on paljon hyötyvaikutuksia ja ne harvat haittavaikutukset ja huonot puolet ovat melko pieniä. Geotermiseen energiaan ovat monet sähköyritykset ja sijoittajat jo nyt lähteneet. Vattenfallin energiasarjassa Voimaa etsimässä tutustuttiinkin yhteen alalla työskentelevään yritykseen ja sarjan juontaja haastatteli yrityksen toiveikasta ja alaa uudistavaa visionääri-toimitusjohtaja Joachim Karthäuseria, joka maalaili geotermistä energiaa "tulevaisuuden perusvoimaksi ja ilmastokriisin ratkaisijaksi". Yritys Climeon panostaa huipputehokkaisiin, edullisiin ja massatuotettuihin voimaloihin, jotka ovat kilpailijoitaan jo hyvin edellä, vaikka Climeon yrityksenä on vielä pieni. Ja kaikki tämä voi olla täysin totta. Yli puolessa maailman maissa poraus 2-3 kilometrin syvyyteen riittää.

Vasemmalla kuvassa Climeonin toimitusjohtaja-visionääri Joachim Karthäuser ja oikealla Vattenfallin Voimaa etsimässä -sarjan juontaja ja futuristi Hannes Sjöblad
En näe, miksi tämä teknologia-ala ei voisi vielä kasvaa entisestään niin kauan, kun kyseisestä alasta ollaan kiinnostuneita. Kyseessä on nimittäin todellakin merkittävä sähköntuotannonmuoto!