Bioenergia
- BANAANINKUORIA VAIKO PELKÄSTÄÄN CO2:TA -
BIOENERGIA on uusiutuvaa energiaa, jota saadaan biopolttoaineista, eli käytännössä erilaisista biomassoista kuten puusta, peltokasveista ja bioperäisistä jätteistä. Bioenergia luokitellaan hiilidioksidineutraaliksi eli sen ei lasketa lisäävän hiilidioksidipäästöjä. Tämä perustuu siihen, että biomassojen poltossa vapautuva hiili sitoutuu takaisin kasvavaan biomassaan pitkällä aikavälillä.
Suurin osa bioenergiasta on puusta peräisin olevaa energiaa, joka tuotettaneen jatkossakin metsäteollisuuden laitoksissa. Polttopuilla lämmitetty talo ei kuitenkaan ole ympäristölle hyväksi, sillä se tuottaa häkää ja runsaasti pienhiukkasia. Jos vielä huomioidaan puun kaatamiseen, käsittelyyn ja kuljetukseen käytetty energia (yleensä öljyä), niin on ihan turha puhua ympäristöystävällisyydestä.
Välillä ollaan puhuttu myös etanolista ja sen käyttöpolttoaineena autoissa. Kuitenkin sen valmistukseen puusta kuluu niin paljon energiaa, ettei se ole kannattavaa. Ja joidenkin lähteiden mukaan se ei ole myöskään juurikaan ympäristöystävällisempää kuin perinteiset fossiiliset polttoaineet. Lisäksi kun etanolia valmistetaan käymisreaktiolla käymiskelpoisista hiilihydraateista, kuten sokeri- ja tärkkelyspitoisista aineista, voi se aiheuttaa jollain alueilla jopa nälänhätää.
Jätettä voidaan polttaa sellaisenaan jätevoimaloissa tai siitä voidaan valmistaa mekaanisesti kierrätyspolttoainetta, tai se voidaan jalostaa edelleen biokaasuksi tai nestemäisiksi polttoaineiksi, kuten etanoliksi ja dieseliksi. Polttoaine tyyppejä ja tuotantotyyppejä on useita.
Kuvassa metsähaketta ja jyrsinturvetta polttava biovoimalaitos. Lisää kuvia tästä (Helen).
SUOMI on kärkimaita bioenergian käytössä maailmalla. Ei ole ihme, sillä niin paljon puuta suomalaiset polttavat. Silti oikeastaan ensisijaisesti vain yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa, ei niinkään liikenteen biopolttoaineiden käytössä; se on vähäistä. Maailmalla tämä on päinvastoin. Bioenergia muodostaa peräti 77 % uusiutuvasta energiasta Suomessa ja se kattaa 30 % koko maan energiankulutuksesta. Lisätietoja mm. kulutuksesta ja kehityksestä tilastojen ja kaavojen kera täältä (Bioenergia Ry.).
Lähienergia artikkelin mukaan biokaasun tuotanto voisi tuplaantua nykyisestä 0,6 terawatista jopa yli 1 TW:iin 2020-luvun alkuun mennessä ja siitä edelleen kaksinkertaistua noin 3 terawattiin vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaisi, että liikenteessä olisi jopa 100 000 kaasuhenkilöautoa ja lisäksi biokaasua käyttävää raskasta liikennettä, kuten rekka-autoja. Tämän arvion mukaan mahdollisesti jätteistä sekä maatalouden ja metsäteollisuuden sivuvirroista pystyttäisiin tuottamaan jopa 17 terawattitunnin edestä biokaasua.
Lähienergia arvioi myös, että puuenergian suur- ja pienkäytön yleistyminen tarkoittaisi, että puuenergian osuus energian kokonaiskulutuksesta olisi nousemassa lähes 30 prosenttiin 2020. Senkin jälkeen osuus olisi nousussa.
Biokaasu on ympäristöystävällinen polttoaine.
TUTTUUN tapaan käsittelemme seuraavaksi hyvät ja huonot puolet.
Ensinnäkin bioenergia on käytännössä pääosin uusiutuvaa energiaa. Kun muuten kaatopaikoille menevä bioenergiassa hyödyksi oleva jäte kulkeutuu kaatopaikkojen sijaan bioenergian tuotantolaitoksille, sen lisäksi että se pienentää kaatopaikkojen kokoa, se myös lieventää kasvihuonekaasujen, kuten metaanin ja hiilidioksidin, vapautumista jätekeskuksista.
Bioenergia ei ole monien muiden uusiutuvien energioiden tapaan epätasaista, vaan sitä pystytään tuottamaan milloin vain. Mikä tarkoittaa, että näitä voimalaitoksia voidaan kytkeä päälle aikoina, jolloin kysyntää sähkölle on paljon.
Muita etuja bioenergiassa mm. minimaaliset energian varastointiin menevät kulut; sitä on runsaasti kaikkialla, missä on maa- ja metsätaloutta; voi auttaa stabiloimaan maaperää, parantamaan maaperän hedelmällisyyttä ja vähentämään eroosiota; sekä sen lämpöä että sähköä voidaan tuottaa samassa voimalaitoksissa.
Kun taas tullaan miinuspuoliin bioenergiassa nousee esille sen hinta. Se on yleisesti kalliimpaa kuin fossiiliset polttoaineet, koska vaatii enemmän polttoainetta tuottamaan sama määrä energiaa. Siihen käytetään tosiaankin satokasveja, mikä tarkoittaa, että jollain alueilla kärsitään ruokapulasta tästä syystä. Bioenergia käyttää paljon luonnonmetsistä peräisin olevaa puuta, mikä voi periaatteessa johtaa metsien häviämiseen. Lisäksi jos puu ei pala kokonaan, se voi vapauttaa noen kaltaisia hiukkasia, jotka voivat aiheuttaa laajaa ilmansaastumista. Kirsikkana kakun päälle sanon vielä haitoista, että bioenergian käytössä on oleellista, että kuljetusmatkat eivät ole suuria.
Tällä hetkellä itse ajattelen niin, että biokaasu voisi näkyä paljon enemmän liikenteessä. Jopa raskasliikenteessä. Paljon puhutaan sähköautoista, mutta miksi ei niinkään paljon kaasuautoista. Sähköautoissa on vielä ainakin Suomessa ongelmana se, että mikäli ne lisääntyisivät nopealla aikajanalla eksponentiaalisesti, ei sähkö riittäisi. Muita ongelmia monelle suomalaiselle on sähköautoissa on niiden akut: valmistajasta riippuen niiden matka, jolla yhdellä akulla pääsee, on verrattaen pieni. Ja pohjoisessa talvipakkasilla ajaessa puhutaan vielä lyhyemmistä matkoista.
Siispä kaasuautot olisivat hyvä ratkaisu, mikäli polttoaineen täyttöpaikkoja saataisiin enemmän.
Miksi sitä biojätettä (ei kuitenkaan kaikkia sen muotoja) ei hyödynnettäisi maailmalla enemmän, jos haluttaisiin ilmastonmuutoksen vaikutuksia pitkällä ajanjaksolla pienemmiksi?
Nyt jotkut varmasti miettivät, että mitä ihmettä - voisiko bioenergiaa tuottaa ilman kasveja tai metsiä, kuten alaotsikko siihen vihjaa?
SciLifeLabsissa toimiva tutkija Paul Hudson esitteli Voimaa etsimässä sarjassa niin kutsutun kolmannen sukupolven bioenergian, johon ei vaadita muuta kuin hiilidioksidia. Tässä ei myöskään vaadita erillistä prosessia, sillä siinä solut erittävät biopolttoaineet yksinään. Hudson kertoo, että tässä kyse on perimiltään geenimuuntelusta. Sitten tämä aine sitoo hiilidioksidia ja on myös siten ympäristölle hyväksi, joka tarkoittaa, että tämä uusi kolmannen sukupolven bioenergia ei ainoastaan ole tulevaisuuden polttoaine, vaan myös hiilinieluna. Aine voi olla joko nestemäisenä tai sen voi muuttaa joksikin muuksi varastoitavaksi aineeksi.
Meidän tavoitteenamme on tuottaa öljyä halvempaa energiaa. Se on ainoa tapa syrjäyttää öljy kokonaan,
Hudson sanoo
Paul Hudson vuonna 2020
Nähtäväksi jää, menestyykö "kolmannen sukupolven bioenergia" ja tullaanko sitä näkemään lähivuosina. Sanomattakin on selvää, että kyseessä todellakin voisi olla öljyn kilpailija, mikäli tämä nyt vain onnistuu.